Lempeä lomaltapaluu - resilienssi auttaa, jos stressi uhkaa

Ilman pandemiaakin töihin palaaminen loman jälkeen voi tuntua haastavalta. Loman aikana on irtauduttu töistä, ja eletty toisenlaista arkea - toivottavasti virkistävää sellaista. Kun loman jälkeen avaa sähköpostin, voit tuntea ahdistuksen nousevan. Sähköposti pursuaa viestejä, joihin pitää reagoida. Tekemättömien töiden lista tuntuu musertavalta ja kiireen tuntu tarttuu. Ensimmäisen viikon aikana aivojen ollessa levänneet, kannattaa hyödyntää loman aikana aikaansaatu etäisyys työasioihin.

Etäisyyden päästä näet selvemmin, mitä asioita kannattaa priorisoida. Onko jotain, mitä sinun kannattaisi työtehtävissäsi järjestellä uudelleen, jotta ne olisivat vähemmän kuormittavia. Ota ensimmäisen viikon aikana aikaa työtehtäviesi järjestelyyn ja prioriointiin. Suhtaudu sähköpostivuoreen kuin se olisi oikea vuori. Ethän lähtisi vuoren juurelta juoksemaan kohti huippua. Sen sijaan varmistaisit, että sinulla on riittävästi vettä, hyvät kengät ja ehkä vähän evästä. Sitten alkaisit astella hitaasti ylöspäin voimia säästäen. Katso sähköpostiasi samanlaisin silmin, rauhassa ja hengitellen. Reagoi välttämättömiin viesteihin. Merkitse ne, joihin ei tarvitse reagoida heti.

Työn järjestelyn lisäksi huolehdi, että sinulla on vapaa-ajallasi riittävästi aikaa levätä ja palautua. Syö hyvin, liiku ja tapaa ystäviäsi. Ensimmäisten viikkojen aikana kannattaa olla maltillinen harrastusten kanssa. Eiole järkeä aloittaa arkea 100 lasissa, vaan rauhassa tunnustellen.

Pidä huolta itsestäsi. Syö hyvin ja monipuolisesti. Liiku tavoilla, joita kehosi kaipaa. Muista myös lempeämmät ja palauttavat treenit.

Pandemia-aika ja siihen liittyvät järjestelyt, kuten sosiaalinen eristäytyminen ovat koetelleet resilienssiämme. Toiset meistä ovat luonnostaan resilientimpiä kuin toiset, mutta tutkimusten mukaan resilienssiä voi kehittää (1, 2). Olennaisinta resilienssissä on se, miten suhtaudutaan vaikeaan tilanteeseen. Vaikea tilanne nähdään haasteena, joka opettaa meille jotain. Keskitä aika ja energia asioihin, joihin voit vaikuttaa. Älä niinkään murehdi asioita, joihin et voi vaikuttaa. Näin syntyy positiivinen kehä, luotto omaan kykyysi selvitä vahvistuu, pystyvyydentunne ja itseluottamus kasvavat. Resilienssiin liitetään myös sitoutuminen itselle tärkeisiin asioihin, sekä toiminta, jolla edesautetaan niiden saavuttamista. Monessa resilienssiä vahvistavassa ohjelmassa painotetaan lisäksi tietoisuustaitojen harjoittamista, sillä se alentaa vireystilaa ja helpottaa siksi asioiden näkemistä oikeassa mittasuhteessa. Tämän lisäksi harjoitellaan positiivista sisäistä puhetta. Kiinnitä huomiosi siihen, miten puhut itsellesi ongelman edessä. Keskitytkö negatiivisiin asioihin vai ylläpidätkö positiivista sävyä pohdinnoissasi?

Luota omaan kykyysi selvitä tiukoissakin tilanteessa. Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa ja kannusta itseäsi, kuten kannustaisit ystävääsikin.

Treenaa resilienssiä

Voit aloittaa resilienssin harjoittelun vaikkapa heti. Ota hyvä asento ja hengitä muutaman kerran rauhallisesti syvään sisään ja ulos. Keskity tarkkailemaan, onko kehossasi kireyksiä ja pyri rentouttamaan itsesi. Ravistele vaikka hartioitasi. Pysähdy miettimään, miten ajattelet asioista tällä hetkellä. Onko mielesi täynnä huolta asioista, joihin et voi vaikuttaa esimeriksi sähköpostien määrä lomaltapaluun jälkeen. Jos huomaat keskittyväsi negatiivisiin ajatuksiin, pohdi, miten voisit helpottaa oloasi. Tee realistinen suunnitelma ongelman tai haasteen selättämiseksi ja pidä siitä kiinni. Prosessin aikana kannusta itseäsi, kuten kannustaisit hyvää ystävää. Vaikutusmahdollisuutemme pandemian suhteen ovat rajoitetut, joten tärkeäksi nousee se, miten resilientisti pystyt suhtautumaan siihen. Keskittymällä asioihin, joihin voit vaikuttaa ja sitoutumalla toteuttamaan itsellesi merkityksellisiä asioita, selviydyt tästäkin.

Voimia alkavaan syksyyn!

Teksti:
Petra Nyman
psykologi, pilatesohjaaja

Lähteet:
1) Joyce S, Shand F, Tighe J, et al. (2018). Road to resilience: a systematic review and meta-analysis of resilience training programmes and interventions. BMJ Open. doi:10.1136/ bmjopen-2017-017858
2) Forbes, S., & Fikretoglu, D. (2018). Building Resilience: The Conceptual Basis and Research Evidence for Resilience Training Programs. Review of General Psychology, 22(4), 452–468. http://dx.doi.org/10.1037/gpr0000152