Kun keli pimenee, mieli synkkenee – miten suhtautua?

Moni tunnistaa syysiltojen pimetessä mieleen laskeutuvan matalapaineen. Alkusyksyn into kääntyy saamattomaksi oloksi. Jumppakärpänen koteloituu kotisohvalle. Lempisarja ja lohtunaposteltava tuntuvat paremmilta lääkkeiltä, kuin raahautuminen kuntosalille. Harmillisesti tämä hyggeily ei pidemmän päälle helpota oloa. Päin vastoin: Mielessä pyörii itsesyytöksiä: ”Miten en saa mitään aikaan?” ”Taas tyssäsi hyvin alkanut sporttispurtti.” ”Olen surkea luuseri!” Tämä sisäisen kriitikon motkotus ei ainakaan paranna oloa. Mitä siis tehdä?

Energian väheneminen ja mielialan lasku ovat normaaleja reaktioita valon vähenemisen aikaansaamiin muutoksiin kehon hormonaalisessa toiminnassa (Rantala, 2019).

Muun muassa mielihyvään, univalverytmiin ja ruokahalun säätelyyn liittyvän serotoniini-välittäjäaineen pitoisuudet laskevat: Mikään ei oikein innosta ja tekee mieli höttöhiilareita. Melatoniinin eli ns. pimeähormonin tuotanto lisääntyy: Aamulla nukuttaa ja päivälläkin väsyttää. Tai unirytmi menee ihan sekaisin. (Nyström, ym. 2006.)

Talvikauteen liittyy kuitenkin suorituspaineita ja vaatimustason nousua. Opinnot, työt ja tentit pyörivät täyttä häkää samaan aikaan, kun elimistömme haluaisi vetäytyä talvilevolle. Nykyihmisen biologia on yllättävän nihkeästi sopeutunut digiyhteiskunnan ympärivuorokautiseen sykkeeseen (Korte, 2020). Ristiriita oman jaksamisen, aikaansaavuuden ja ulkoisten vaatimusten välillä lisää stressiä, joka puolestaan lietsoo uupumusta ja vaikuttaa haitallisesti mielialaan (Depressio. Käypä hoito -suositus, 2020). Ikävä noidankehä on valmis.

Liike on lääke (vaikkei aina maistukaan)

Liikunta on kiistattomasti yksi luontoäidin parhaita mielialan kohottajia (Schuch, ym. 2018). Sen teho on tutkitusti suurempi kuin mielialalääkkeillä, jopa psykoterapialla (Liikunta. Käypähoitosuositus, 2016).

Salaisuus piilee toisaalta liikkumisen aikana vapautuvissa, mielihyvää tuottavissa neurokemikaaleissa, kuten endorfiineissa ja endokannabioideissa, toisaalta liikunnan stressiä purkavissa vaikutuksissa (McConigall, 2021).

Ei myöskään pidä unohtaa liikkumisen psykologisia vaikutuksia. Henkisen kynnyksen ylittäminen ja itsensä liikkeelle saaminen lisäävät pystyvyyden ja kyvykkyyden kokemusta, mistä tulee hyvä mieli (Tirch ym., 2016). Jos mukana on kaveri, yhteisöllisyyden perustarve tulee tyydytettyä. (Ryan ym. 2017)

Jos ajatuskin liikkumisesta ahdistaa, hyvä uutinen on se, että mitä huonommalla tuulella olet ennen liikuntaa, sitä suurempi on positiivinen mielialavaikutus (Rantala, 2019). Ja jos olet päässyt rapakuntoon, vähempikin liikuntasuoritus riittää. Omaan kuntoon nähden kohtalaisen rasittavaa liikkumista puolisen tuntia, noin kolmesti viikossa riittää saamaan aikaan hyviä ja pitkäkestoisia vaikutuksia (Scuch, ym. 2018). Juoksurääkki tai salikuolema eivät ole tarpeen. Riittää, että sydämen syke vähän kiihtyy ja hikikarpalo herahtaa otsalle (Liikunta. Käypähoitosuositus, 2016).

Mitä jos vaihtaisit liikunta-sanan tilalle, sanan liike?
 

Jos koet, että liikunta ei ole sinun juttusi voi sporttivouhotus tuntua tympeältä ja motivaatio hautautua vieläkin syvemmälle. Tämä on normaalia myös silloin, kun voimat ovat syystä tai toisesta vähissä. Mitä jos vaihtaisit liikunnan tilalle sanan liike? Miten lisäisit liikettä omaan perusarkeesi?

”Perinteinen metsästäjä-keräilijä liikkui henkensä pitimiksi, siis harrasti ”vain” hyötyliikuntaa, mutta oli silti huippu-urheilijan kunnossa (Rantala, 2019).”

Joten mikä tahansa liikehdintä, joka aktivoi monipuolisesti kroppaa sekä sydäntä on riittävän hyvä. Ehkäpä päätät kävellä korttelinvälit tai allergisoitua hisseille? Ja muista antaa itsellesi henkinen high five jokaisesta ylimääräisestä askelesta!

Tai ehkä olet tyyppi, joka innostuu uudesta, mutta into lopahtaa nopeasti? Mitä jos ottaisit ohjelmaan lajikokeilut ilman, että edes odotat itseltäsi sitoutumista? Silloin ei tarvitse kuunnella omatunnon jäkätystä käyttämättä jääneistä kausikorteista.

Vai oletko enemmän peli-ihmisiä? Miten olisi koukuttava liikunta-appi, joka on helppo napata auki aina, kun käsi hakeutuu luurille? Liikkumisen tapoja ja lajeja on siis lukuisia ja vain mielikuvitus on rajana, kun alat kehitellä itsellesi sopivia hyvän olon rutiineja. Liikkumisen jälkeen voit tallentaa fiilikset ja itsekehut tsemppiviesteiksi seuraavaa kertaa varten.

Kenkää kaamosväsymykselle

Mitä tahansa kokeiletkin muista, että hankalinta on harvoin se itse liikkuminen, vaan liikkeelle lähteminen. Ihmislajin kehitys lienee suosinut ihmistyyppiä, joka viihtyy paikoillaan, eikä turhaa kuluta kallisarvoista energiaa hyörimällä ympäriinsä (Rantala, 2019). On siis inhimillistä jämähtää paikoilleen erityisesti pimeinä ja kylminä kuukausina, kun aivomme viestittävät tarvetta käydä hitaalla.

”Koska nykyisessä elämäntyylissä tämä kehityksellinen sopeuma ei enää palvele terveyttä, kannattaa miettiä, miten voi vähentää liikkumisen esteitä ja madaltaa kynnystä. Mikä olisi pienin mahdollinen määrä tai helpoin mahdollinen tapa, jolla voisit aloittaa? Vaikka jo heti.”

Mikäli kiinnostuit joogasta, löydät UniSportin jooga-tunnit täältä.

Teksti

Outi Pikkuoksa

Lähteet & kirjallisuutta

Depressio. 2020. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 28.10.2022. www.kaypahoito.fi

Korte, M. 2020. The impact of the digital revolution on human brain and behavior: where do we stand? Dialogues in Clinical Neuroscience. 22(2):101-111.

Liikunta. 2016. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito-johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 28.10.2022. www.kaypahoito.fi

McConigall K. 2021. The Joy Of Movement. Avery.

Nyström, M., Saarijärvi, S. & Räihä, H. 2006. Kaamosmasennus ja kaamosväsymys. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. 122(2):161-6.

Rantala, M. J. 2019. Masennuksen biologia. Evoluutiopsykologinen näkökulma mielialahäiriöihin. Terra Cognita.

Ryan, R. M. & Deci, E. L. 2017. Self-determination theory: Basic psychological needs in motivation, development, and wellness. New York: Guilford Publishing.

Schuch, F. B., Vancampfort, D., Firth, J., Rosenbaum, S., Ward, P. B., Silva, E. S., Hallgren, M., Ponce De Leon, A., Dunn, A. L. & Deslandes, A. C. 2018. Physical activity and incident depression: A metaanalysis of prospective cohort studies. American Journal of Psychiatry. 175 (7), 631–648.

Tirch, D., Schoendorff, D. & Silberstein, L. R. 2016. Myötätunnon tiede. Englanninkielinen alkuteos The ACT practitioner's guide to the science of compassion. Suomentanut Teija Hartikainen. Viisas Elämä.